Suurin shokki raskaudesta on nyt ohitettu. Onnellinen olen ollut tästä uutisesta koko ajan, mutta jotenkin se sai silti maailmankirjat hyvin sekaisin :P

Tänään koitin soitella neuvolaan ja varata aikaa, mutta puhelinaika oli mennyt jo, joten huomenna uusi yritys :) Jo nyt oon joutunut tekemään muutamia hankintoja vauvaa ajatellen. Ostin heti raskausvitamiineja, sillä mun ruokavalioon ei kuulu liikaa vihanneksia ja hedelmiä. Kaivoin kaapista sinne jääneet kalkkitabletit ja aloin taas mussuttelemaan niitä päivittäin, sillä maitoa en juo ollenkaan. Tänään kävin apteekissa ostamassa särkylääkkeitä, joita voi syödä raskaana ollessakin. Jouduin (vai pääsin? :D) myös tänään ostamaan uudet rintsikat, meinaan vanhoista alkaa tissit tursuta ihan söpösti ulos. Tää tyttö muuttui viikossa b-tytöstä c-tytöksi... Mutta siitä mä en valita :D Shoppailu jatkui kirjakauppaan ja ostin odotuskirjan... Puolustukseksi sanottakoon, että olen käynyt moneen otteeseen kirjastossa etsimässä jotain sopivaa opusta, mutta ainoa jonka löysin oli reippaasti viime vuosisadan puolelta :D Selasin neljää eri odotusaiheista opusta kirjakaupassa ja löysin mieleisen... Kaikkien harmiksi se oli myös halvin :D Jouduin pulittamaan vain 8€ Jooh, siinä tais olla kaikki mitä oon tässä vajaan viikon sisällä kerennyt hankkimaan raskautta ajatellen :D Tätä menoa kun jatketaan, niin rahat loppuu hyvin äkkiä :D

Ukko soitti eilen töistä ja kertoi, että hänen esimiehensä oli paljastanut olevansa raskaana. Oli kuulemma joutunut ukko vähän puremaan poskea, ettei paljastanut meidän salaisuutta. :D Ukon töissä on kolme esimiestä joista ukko on siis yksi ja kaikki lisääntyy samaan aikaan :D Vissiin jotain viboja ne siel toimistossa jakelee toisilleen :D Katotaan naurattaaks sitten jos kaksi naista on mammalomalla ja ukko isyysvapaalla, kuka pitää paikan pystyssä? Hih, ei mun ongelma... Näin kun ukosta puhumisessa pääsin vauhtiin niin kerrotaanpas kuinka se "on pitänyt viileen asenteen mun raskautta kohtaan, jotta mahdollinen keskenmeno ei sattuisi niin".... Pöh ja pah :D Nykyään ukko ei enää sano rakastavansa mua vaan meitä ja se toivottaa hyvät yöt mulle ja vauvalle erikseen. Joka päivä se kyselee, että "onko vielä kauan ku on se maaginen raja menny? ja ootko jo varannu neuvolaa? ja saanhan tulla mukaan ultraan? JA PARAS onhan me jo valittu kummit?? :D Oikeesti musta on ihanaa ku se on  noin innoissaan, mutta tekis mieli vähän kiusata sitä, kun uhkas sillon alkuun olla ihan välittämättä raskaudesta :D

Oiskohan siinä jo kaikki kuulumiset? Mökillä muuten paljastin "vain" kahdelle :D Toinen alkoi epäilee mun antibiootti tarinaa, joten kerroin sille ja toiselle (mun serkku) halusinkin kertoa heti alusta. Kummempia oireita ei muuten ole ainakaan vielä ilmestyny. Tissit nyt on aika arat ja vatsaa vihloo erilailla ku ennen. Nälkä on myös erillainen. Kokoajan pitäis syödä, mutta vatsalaukku tuntuu olevan herneen kokonen. Eiköhän toi oirelista kerkee tosta vielä kasvamaan :D

Haluaisin lisätä kuvia, mutta en tunnu osaavan. Hyviä neuvoja?