Uhmaan kohtaloa ja kerron, että eilen ja tänään ei ole tullut supistuksia ollenkaan samaan tahtiin kuin viikonloppuna ja alkuviikosta. Ehkä tää lepoloma tekee ihan hyvää. Jos ne vaikka loppuis kokonaan? :D Toivon kyllä hurjasti, että ens viikolla voisin jo töihin palata. Jännitin tiistaina, kun piti ilmoittaa työnantajalle s-lomasta, mutta onneksi he olivat todella ymmärtäväisiä ja symppiksiä. Tuohon saattoi ehkä vaikuttaa se, että heillä on ollu sama ongelma keskimmäisen lapsen odotuksessa. :P

Oon saanu vaivakseni vissiin liitoskivut? Alapään ja nivusten luita juilii tosi ikävästi ja monet liikkeet tuntuu viiltäviltä. Mutta toi nyt ainakin vielä on sellanen asia jonka kanssa pärjää. Eniten vaivaa ehkä öisin.

Tiistaina oli siis tosissaan neuvolalääkäri. Mun omalääkäri oli onneksi pois, joten pääsin toiselle, joka oli tosi ihana ja sympaattinen.  Tarkisti kohdunsuun ensin käsin ja sitte vielä ultralla. Pitutta sille ultralla tuli 4.3 cm joten ei oo tosissaan mihinkään lyhentynyt, eikä pehmentynyt. Terkkari ja lääkäri kumpikin sanoi, että yleensä nää kivuttomat supistukset ei paikkoja avaa. Musta tuntuu vaan hurjalta, että niitä Parhaimmillaan tuli parinkymmenen supistuksen tuntivauhtia ja sitte niille ei tehdä mitään. Onneksi ne on nyt ainaki vähentyny. Lääkäri ois halunnut kirjoittaa s-lomaa kaksi viikkoa, jolloin on sitte uusi tarkistus, mutta mä otin vaan viikon ja lupasin hakea lisää, jos ei yhtään helpota. Mitäs muuta sielä neuvolassa selvis? :D Sain lähetteen labraan, PLV pitäis antaa. Täytyy koittaa vaikka huomenna aamulla muistaa se ottaa. Muute ei tosissaan pysty neljää tuntia pidättelee!!! Perusjutut oli ok:

RR: 122/68 (ihme, ettei enempää, kun jännitin niin kamalasti sitä lääkäriä :D)

Hb: 117 (Rautaa lisättiin)

sf-mitta: 23cm (Keskikäyrällä).

Vauvan syke oli 152 ja liikkeet ++

Paino: 62.5 eli +560/vk

 

Mua jotenki kauhistuttaa toi paino. Painoa on tullu nyt lisää 6kg ja se tuntuu paljolta. Toisaalta mä ihmettelen mihin noi kilot on menny, koska en tunne lihonneeni mistään muualta kun masun seudulta :D Näin eilen yhtä kaveriakin ekaa kertaa pitkään aikaan ja se oli kyllä sitä mieltä, että en näytä lihonneen. Saatan kuulostaa aika pinnalliselta, mutta oon aina ollut hoikka, joten tuntuu kamalalta lihota ihan uusille kymmenyksille. Äiti sanoi, että kun se odotti mun siskoa, niin se lihosi 20kg, toisaalta hetki synnytyksen jälkeen se oli jo ihan mallin mitoissa. Mua jännittää kaikista eniten just se, että pääsenhän mä eroon näistä kiloista sitte mahdollisimman nopeasti. Ja luoja mä odotan, että pääsen taas lenkkeilemään. Ja luulenpa, että ens kesän kuntoilu tulee kyllä painottumaan paljon kärrylenkkeihin. :) Nyt olen siis lopettanut kaikki lenkit ja kuntosalikortinkin luovutin pois. En uskalla tehdä mitään ylimääräistä, jotta voisin sitte olla töissä mahdollisimman pitkään. Onneksi tiistaina alkoi mammajooga, jotta saa edes kerran viikossa tehdä jotain.

Mammajooga oli muuten tosi kivaa. Homma kestää aina kerralla puoltoista tuntia, mutta se ei tunnu ollenkaan liian pitkältä. Tunteja vetää vanha kätilö, joka on tosi ihana. Mulla selkä ei tykännyt kaikista liikkeistä, mutta pystyi ne tekemään. Ja eihän tietysti ole pakko kaikkiin liikkeisiin osallistua, jos alkaa sattumaan liikaa. Ihmisiä tolla tunnilla on n. 20 ja noista suurin osa on yli kolmekymppisiä ja jo ennestään toisilleen tuttuja. Nuoria ei kovin montaa tuolla näkynyt. Saa nähdä löytyykö tuolta kevään aikana sellaista sielunsiskoa, jonka kanssa voisi sitte vaikka mammakahveja keitellä :P Ens kerralla on esittelykierros, joten sitte saa tietää muutenki enemmän ihmisistä.

Tuli taas niin sekavat jutut, että huh. Dementia ei oo siis hävinny minnekkään ja musta tuntuu aika useinkin, että aivojen tilalla on hyytelöä :D  

 

Henna ja Eetu 26+4