Vauva nukkuu, joten käytän ajan kaikkein huonoiten ja päivitän blogia :D

Käytiin torstaina neuvolassa. Uudet mitat oli 56cm ja 4430, eli ei ole hätää etteikö poika kasvaisi pelkällä rintamaidolla. Neuvolantäti ei meinannut uskoa uusia mittoja todeksi vaan pituuskin mitattiin moneen otteeseen :D Mutta kyllä. Meidän poju kasvoi kolmessa ja puolessa viikossa 5cm... Ei ihme, että maito maistui. Tiheä imu loppu perjantaina kuin seinään. Me lähdettiin mökille ja vauva käyttäytyi kuin pieni enkeli. Mun vanhemmat ja sisko hoiti vauvaa tosi paljon ja me saatiin ukon kanssa rauhassa touhuta ulkona, saunoa ja syödä jopa lämmintä ruokaa. Tän voimalla jaksaa taas jonkun aikaa.

Mä odotan kovasti selkeää rytmiä elämään ja joki pieni ollaankin saatu jo järjestettyä. Vauva herää yöllä kolme kertaa syömään ja nukahtaa yleensä suht nopeasti. Sitte päivällä nukutaan kahdet päikkärit ennen isukin tuloa töistä. Illalla otetaan vielä yleensä yhdet päikkärit ja nukkumaan mennään vaihtelevasti yhdeksän-kahdentoista aikoihin. Pisin nukuttu pätkä tähän mennessä on 2.5h. Ei haittais vaikka öisin nukuttais yks pidempi pätkä :) Vauva jaksaa olla hereillä n. tunnin hyväntuulisena. Sen jälkeen alkaa kiukku ja vinkuminen. Monesti tyyppi kuitenki taistelee unta vastaan niin, että lopulta hereillä on oltu vaikka kuinka monta tuntia. Vierailla ja liikkeellä ollessa nukutaan parhaat päikkärit ja melu ei haittaa ollenkaan. Kotona äiskän kanssa kahdestaan onki sitte kivempi itkeskellä ja nukkua pikkupätkiä. On tää kuitenki ihanaa. Pieni hymyilevä poitsu on parasta maailmassa.

Oma palautuminen synnytyksestä alkaa olemaan jo aika hyvässä vaiheessa. Kamalat kipeet peräpukamat on suurin muistutus synnytyksestä. Ne on välillä niin kipeet, että istuminen ei ihan oikeasti onnistu. Se tekee muuten imettämisestä aika ikävää. Ihan joka paikassa kun ei viittis mennä makuullekkaan. Onneks seisovilteenkin voi imettää :P Alapää alkaa olemaan jo aika jees, vaikkakin hieman oudon eikä ehkä ihan oman oloinen. Seksikin alkaa jo pyörimään päässä. Taidetaan kuitenkin odottaa siihen jälkitarkastukseen. Jälkivuotoa tulee vieläkin, vaikkakin olen alkanut epäilemään, että mulla alkoi jo menkat. Vuoto muttui meinaan viikonloppuna taas veriseksi (entisestä rusehtavasta limasta) ja on ihan selkeet menkkakivut. Täytyy nyt seurailla tilannetta, etten ole kehittänyt mitään tulehdusta itselleni. Toisaalta luulis, että tulehduksessa kivut ois kovia ja vuoto runsasta, nyt ei kumpaakaan. Myös ehkäisy pyrii päässä. Mihin te muut olette päätyneet synnytyksen jälkeen? Meilläkin kuitenkin on toiveissa toinen lapsi vasta muutaman vuoden kuluttua. Mä kaipaisin kovasti myös jo urheilua, mutta eipä siihenkään löydy aikaa. Vatsa on jäänyt kamalaksi läysäksi pussiksi joka roikkuu housujen vyötärön päällä ja haluaisin tehdä jotain konkreettista päästäkseni siitä eroon. Nyt kuitenkin ainoa keino siihen on vaunulenkit joita tehdäänkin melkein joka päivä :)

Aika on tosi vähissä ja kaikki vauvasta likenevä aika menee siivoamiseen ja esimerkiksi syömiseen. Jos jostain joku taikoisi aikaa lisää, niin käyttäisin sen parisuhteen hoitoon. Viimeistään sen jälkitarkastuksen jälkeen täytyy jättää vauva hoitoon ja ottaa sitä aikaa suhteelle. Onneksi kumpikin tiedostaa tän tilanteen, niin juttu on toiminut hyvin. Kuitenkin sitä kaipaisi niitä kahdenkeskeisiä hetkiä ja hellyyttä.

Mä päätin lopettaa stressaamisen pumppaamisesta ja antaa korviketta, kun sitä tarvitaan. 18. päivä on mulla luokkakokous jonne haluan mennä. Viimeistään silloin jää vauva ensimmäistä kertaa isänsä kanssa ja saa korviketta. :) Ihan jännä nähdä miten niillä menee ja miten kova ikävä mulla tulee illan aikana vauvaa.

Nyt iski vauvalle nälkä....

henna ja eetu 4vk 1pv