Kävästiin tänään Eetun kanssa neuvolassa. Tai no ekaks kävästiin ehkäsyneuvolassa. Mä päädyin ottamaan hormonikierukan. Mun äiti lupas sen sponssatakkin, joten miksipä kieltäytyisin viiden vuoden helposta ehkäsystä :) Terkka otti papan ja sanoi, että mun limakalvot on vieläkin kuivat ja ohuet. Ehkä se selitää vieläkin jatkuvat yhdyntäkivut... Kaippa se siitä :)

Tärkeimmät ensin. Pikku-ukon (tai siis paremminkin "pikku") mitat oli 8455g 65cm ja pipo 42cm. Paino huitelee aika ylhäällä, pää ja pituus aivan keskikäyrällä.

Eetuhan on ollut jo jonku aikaa itkunen ja lopulta se viime viikonloppuna alkoi oireilemaan vatsaansa. heti syönnin jälkeen alko kauhee huuto ja selkeästi vatsa oli kipeä. Ajattelin sitte kokeilla eri korviketta. Vaihdettiin tutteliin. Kaikki itkuilu ja huuto loppui, kun seinään. Yötkin rauhoittui taas yhdelle syötölle, mutta ilmavaivoja tuo tutteli sitte aiheuttaa. Poitsu piereskelee kokoajan ja vähän väliä tulee märkiä pieruja. Inhottavaa tääkin. Inhottavinta on kuitenkin se, kun öisinkin vaippaan tulee kakat, sitten ne pitää pestä pois, poika huutaa kun syötävä ja ei meinaa enää nukahtaa millään. Viime yönä me nukutettiin poikaa takas unille yli tunti :/

Valittelin tosissaan tänään neuvolassa näistä vaivoista. Terkka oli symppis ja voivotteli, sitten mentiin lääkärille. Se oliki sitte vähän eri maata. Alkoi syyllistäminen siitä, miksen imetä. Siinä sitte itku silmässä selitin, että maito ei riittänyt tuon ison pojat tarpeisiin. Sitte se lääkäri yritti vetääkki jo vähän sanojaan takasin ja totes, että tilanne on nyt tää ja tällä mennään. Ei lohduttanut. Tottakai mä imettäisin mielummin. Se ei vaan nyt toiminut meillä. Niinpä lääkäri lähetti mut mahavaivaisen poitsun kans kotiin. Terkalta sain neuvoksi hakea apteekista maitohappobakteereita ja cuplatonia. En tajua, miksen ite oo tullu noita ajatelleeksi :D Nyt kuitenki testataan niitä ja katsotaan josko helpottais. Soseitakin ois kuitenkin jo kiva aloitella. Perunaa me maistettiin viikonloppuna kerran n 2 teelusikallista, mutta päätetiin jatkaa kokeiluita vasta sitten, kun vatsavaivat vähän helpottaa. Vaikeahan se ois muutenkin vatsaansa huutavasta lapsesta sitten päätellä, että johtuuko tämä nyt sitten siitä soseesta vai ei.... Lääkäri sanoi, että soseiden aloittaminen saattaa aiheuttaa koviakin vatsavaivoja. Mä en ole kyllä ikinä sellaisesta kuullut. Tai mulle on opetettu, että lapsi ei välttämättä ole valmis vielä syömään, jos vatsa menee sekaisin. Tai sitten voi kokeilla jotain muuta ruoka-ainetta. Eikai nyt koko ekan elinvuoden kuulu olla pelkkää vatsavaivan huutamista?

Meillä riittää juhlaa. Viimeviikonloppuna järjestin sukulaisille kakkukahvit, ens viikonloppuna ois sitte tarkoitus juhlistaa mun synttäreitä ja meidän uutta asuntoa kavereiden kanssa. Sitte seuraavana viikonloppuna ukko vie mut mun lemppari artistin keikalle. Kiva päästä irti arjesta :) Välillä vois tietty viettää iltaa ukon kanssa kaksin ihan vain kotosalla. Se saattais tehdä suhteelle ihan hyvää :) Vaikka eipä meillä nytkään mitenkään huonosti mene. Tosi vähän ollaan eetun syntymän jälkeen riidelty. Enemmänki se on sellaista väsyneenä asioista tiuskimista. Siinä vois koittaa vähän tsempata, Ettei joka päivä tiuskasis toiselle jostain.

Eetu on alkanut muuten pikkuhiljaa vierastamaan. Tai kai se sitä on. Viikonloppuna, kun se kiers sylistä syliin, niin se alkoi itkemään. Tutussa sylissä,(äiti, iskä ja isovanhemmat) itku loppui heti. Vieraassa taas alkoi. Hauskinta oli se, kun itku tuli pelkästään vieraita liian läheltä katsoessakin :D Ois toi vierastaminen kyl vielä vähän antaa itteensä odottaa. Nyt on voinut hyvillä mielin iskeä eetun aina vieraiden syliin. Mun onki pitäny listata mitä eetu on tähän mennessä oppinut... Se osaa pitää jo tosi hyvin leluja kädessä ja vaihdella käsiä. Lelu menee jo useimmiten suoraan suuhun. Eetu tarraa kiinni ihan kaikkeen. mun on pakko pitää hiuksia ponnarilla, tai muuten lähtee puolet hiuksista. Kaulakoruun eetu tarttuu monta kertaa päivässä. Ehkä mä otan sen pois kaulasta sitten, kun se on sen rikkonut :D Masulleenhan se oppi kääntymään jo jonki aikaa sitte. Nyt se alkaa olemaan niin arkipäiväinen temppu, jopa eetun mielestä, että selälläänki voi joskus maata. Eteenpäin liikkuminen alkaa hirveesti kiinnostamaan eetua. Se yrittää lattialla ollessaan ottaa peitostta kiinni ja vetää itseään eteenpäin. Ihan vielä ei kuitenkaan onnaa. Oman akselisa ympärillä se kuitenkin on alkanut pyörimään. Jos jätit eetun peitolle pää ikkunaan päin, niin takasin tullessa se voi olla jo ihan eri suunnassa :D Kai se kohta alkaa jo ryömimään. Hurjaa!

Niin joo ja eka haaverikin kävi. Eetu nukkui vaunuissa tädin luona ollessaan. Sitten se putos sieltä. Se oli unissaan onnistunut potkimaan siitä turvakaaresta vauhtia niin, että putosi pääpuolelta alas... Eihän siinä kummosesti käyny. Säikähdyksellä selvittiin :)

Näin muutes nevolas seinällä mainoksen nuorille äideille suunnatusta ryhmästä tässä suht lähellä. Eka kokoontuminen ois ens viikolla. Ajattelin tässä seuraavaksi pistää sinne s-postia ja kysellä josko sinne vielä mahtuisi mukaan :)

Henna ja Eetu kahta päivää vajaa 4kk