Luulen, että hammas ois se joka haittaa meidän pienen elämää nyt ihan tosissaan. Viime yö meni ihan kitisten, ja tää päivä samalla setillä. Nukahtaminen on hurjan hankalaa ja äsken tuo lopulta nukahti itkuunsa. Äidin sydän särkyy. Niin ja miksi epäilen hampaita? Kuola lentää, valuu ja roiskuu. Sormet työntyy suuhun ja niitä imetään ihan epätoivossa. Oloa tuntuu helpottavan myös se, jos äiskä tai iskä antaa suuhun pureskeltavaksi sormen (juu puhtaan tietty), silloin sitä oikeen hangataan ikeniä vasten. Harmi, ettei toi osaa vielä laittaa mitään leluja suuhunsa, sit vois meinaa antaa sellasen viilennettävän purulelun, nyt saa pieni tyytyä sormiinsa. Äsken annoin Eetulle särkylääkettä, kokeillakseni helpottaisko se tuon oloa. Ainakin se tuntuu nyt nukkuvan rauhallisesti ekaa kertaa vuorokauteen. toisaalta en kyllä tiedä paljonko sitä särkylääkettä todellisuudessa pieneen masuun meni. En ole varma eetun painosta, joten annoin varmaan pikkasen liian vähän tuota nestemäistä kipulääkettä, ja siitäkin osan tuo työns ulos suusta. Ihan sama, jos vaan vaikuttaa :)  Klassisiin hampaidentulo oireisiin menis myös se, että ruoka ei ole maistunut poitsulle ollenkaan normaaliin malliin. Onneksi on neuvola tiistaina. Ainoastaan sillon saatava eka rokotus ei inspaa yhtään. Kiva jos ensin valvotaan monta yötä hampaita ja sit heti perään rokotteen oireita :/

Mulla alkoi jo menkat. Onneksi :) Olin niin sika kärttynen muutaman päivän ennen niitä, että sitten kun ne alkoi ja kerroin siitä ukolle niin se tokaisi "Se selittääkin paljon" xD heh. Kuinka niin? ....olin aika kamala pari päivää :D Oon kuitenki ihan ihmeissäni. Ennen raskaaksi tuloa kärsin tosi runsaista ja kivuliaista menkoista, nyt kipuja ei oo ollu, kuin ihan pikkasen ja vuoto on ollu sellasta, että yks pikkuhousunsuoja päivässä on riittäny. :O Jos näin on tulevaisuudessakin, niin ei tosissaan haittaa :) Mun tuurilla tää on vaan joku herkkupala niistä menkoista ja viikonloppuna ne sit alkaa oikeen lorinalla :D

Maidontulo ei sit millään tunnu loppuvan. Vieläkin suihkun jälkeen tai esin ukon hieroessa mun hartioita, alkaa maito valua. Onkohan tää normaalia enää? Ois kiva kuulla miten teillä muilla on ollut, kun olette imetyksen lopettaneet?

 

Muhun on iskenyt identiteettikriisi. Täytän kohtapuolin 20 ja jo pelkästään se riittäis kriisiks. Toisena äitiys. Mä en meinaa mieltää itteäni millään äidiksi. Tai siis kyllähän mä itseäni eetullekkin sanon äidiksi, eikä se tunnu oudolta, mutta jos esimerkiksi mun vanhemmat tai siskot sanoo mua äidiksi (tietysti puhuesssaa eetulle), niin se särähtää mun korvaan pahasti. Ehkä tässä kohtaan näkyy sitten mun nuori ikäni :D Ja ehkä mä pikkuhiljaa totun siihen, että olen äiti. Kuitenkin äitiys sinänsä tuntuu hirveen luontevalta. Tykkään hirveästi olla kotona eetun kanssa ja suren jo nyt sitä, että joudun vuoden päästä menemään kouluun. Pienessäkin hetkessä erossa tulee ikävä eetua (vaikka toki nautin vapaahetkistäni) ja monta kertaa päivässä eetun kanssa touhutessa tajuan, kuinka hurjan paljon rakastankaan tuota pientä miestä :) Voisin jopa tähän väliin väittää olevani hyvä äiti Eetulle ;)

Arki on tuonut meidän elämään hieman rytmiä. Toisaalta nyt eilen ja tänään tuo eetun kurja olo on sitten taas kääntänyt kaiken päälaelleen. Normaalipäivänä me heräillään seiskalta. Ollaan pari tuntia hereillä, nukutaan 2-3h ja sit taas ollaan hereillä muutaman tunnin verran. Iltapäivällä otetaan vielä toiset pitkät unet. Sit joskus illalla otetaan viel pienet päiksyt ja yöunille käydään ysin aikoihin. toivottavasti tän hammasrumban jälkeen päästään taas kiinni rytmiin :)

Syksy tuo arjen lisäki tullessaan meidän perheeseen uusia harrastuksia. Äiti aloittaa tanssin viereisellä koululla. Eetun kanssa ajateltiin sitten käydä perhekahvilassa, joita järjestetään täällä kaksin kappalein. Toinen ois seurakunnan ja toinen MLL:n. Ainakin alkuun käydään kummassakin. Mä toivon vaan niin kovasti, että tutustuttais uusiin ihmisiin ja saatais ehkä kavereita, joilla on kanssa vauvoja :) Tän kaiken lisäksi mummo lupasi kustantaa meidät muskariin :) en malttiasi odottaa. Niin joo ja arki-iltapäivisin meidän seurana on sitten mun siskonpoikani 7v.

Kunhan tuo raskaan työn raataja koitiutuis töistä, niin me lähdetään mökille :) Mukaan tulee ukon pikkusisaret (kaksi ihanaa teiniä ;D) ja huomenna luvassa visiitti pornaisiin tupareihin :)

 

Ihanaa kesäviikonloppua toivottelee hyväntuulinen Henna je Eetu 3kk 

 

p.s. Eetu oppi jonkun aikaa sitten nauramaan äänen. Voi miten ihanaa se onkaan, kun tuo pieni kikattaa ääneen <3