Nyt meillä ois sitte ylhäälläkin kaksi hamppia. Enää ei pysty antaa sormea Eetulle pureskeltavaksi, vaikka se kuinka haluaisi :D Viikko sitten huomasin toisen ylähampaan tulleen läpi ja sitä edelsikin kyllä pari normaalia vielä kamalampaa yötä. Toinen tuli eilen läpi. Sekin kyllä kiukutti ihan huolella, mutta enemmänkin päivisin.

Pikkumiehen ruokahalu on ollut kateissa. Maito maistuu edelleenkin, mutta soseet ei. Hampaiden tulon lisäksi meillä on koko perheellä ollut nuha ja yskää. Ehkä se selittää tuon ruokahalun puuttumisen. Viimesen viikon sisällä Eetu on oppinut ryömimään tosi hyvin. Meillä on aika iso olkkari, pisimmillään se on ryöminyt sen ovelle, ei taida mennä kauaan, kun reeviiri leviää :D Ryömimällä pääsee käsiksi kaikkiin ihaniin paikkoihin. Isin vahvistinta on hyvä käydä vähän säätelee ja sohvapöydän alatasolta lentelee kyllä lehdet ja kaukosäätimet n. miljoona kertaa päivässä :D Kohta se varmaan repii eteisessä kaikki kengat telineestä, tyhjentää keittiönkaapit ja tekee tsiljoona jäynää päivässä. Arvatkaa kuinka monta kertaa päivässä mä revin Eetun suusta koiran luun :D Onneksi koira ei enää puolusta luutaan, vaan kattoo ihan ihmeissään, kun pikku ryömiäinen imeskelee sitä xD Jonkun mielestä voi olla kovinkin ällöttävää ja kamalaa, mutta mä en jaksa stressata. Onhan se tutkittu juttu, että lapset on terveempiä, jos perheessä on koira. ;D

Mä en ole enää niin sairaan väsynyt, ehkä rautatabut alkaa tehoamaan ja toisaalta sain nukkua melkein viikon sohvalla, kun ukko hoiti yöt. Mä olen kamalan kyllästyny tähän kotielämään. Päivät tuntuu aivan sairaan pitkiltä ja yksinäisiltä.  Koitin jo houkutella, että mies jäis kotiin ja mä menisin töihin, mutta se ei lämmenny yhtään. Tyhmä ;) Voisin tehdä mielelläni jotain pientä keikkahommaa, mutta mitään ei ole löytynyt. Osasto, jossa olin ennen töissä on sekin lakkautettu.

Perhetyöntekijä ei ole vieläkään soittanut, vaikka lupasi aikaa sitten soittaa. Toisaalta yöt ei ole enää niin kamalia. Ollaan lisätty päiviin yhdet unet, eli nyt nukutaan vähintään kolmet. Nukkumaan mennään ihan aikaisintaan puol yhdeksältä, tai siihen me tähdätään. Näin me saatiin herätykset vähenemään. Iltaisin, ennen kuin päästään ukon kanssa nukkumaan, niin eetu heräilee aika monta kertaa, mutta tyyntyy sylissä tai paijaamalla. Öisin eetu on viime öinä heränny kaksi kertaa, kummallakin kerralla huutamaan, ei olla kauheesti perehdytty siihen, lopettaisko se huutamisen jos jaksais tarpeeksi kauan hyssytellä, ollaan siis melko suorilta annettu maito. Nykyään se ottaa siitä vaan hetken aikaa huikkaa ja nukahtaa samantien siihen.  Eli parempaan suuntaan... kahdella herätyksellä jaksaa jo itsekkin, ilman, että nukkuu kaikki päiväunet vauvan kanssa :D

Anoppi tulee meille muutamaksi yöksi. Saas nähdä oisko se tällä kertaa luottamuksen arvoinen. Tarkoituksena olis, että se hengailis jaksamisensa mukaan eetun kanssa ja mä tekisin sitä mukaa joulusiivousta. Anoppi on nyt ollu aika pitkään kyllä juomati. Apua se sai tällä kertaa psykiatriselta ja antabuksesta. Toivon niin, että se toipuis, että tää ois pysyvää. Keskiviikkona alkaa muuten ukollakin loma. Ihan luksusta! Joulun jälkeen sillä on hetki töitä normaalisti ja sitten tammikuussa se jää parin viikon lomalle. Aivan superia :) Joulua me mennään viettämään mun vanhemmille. Matkaa ei ole kuin kilometri, mutta lahjatulvan vuoksi on varmaan parempi ottaa auto. Mä en meinaan ole ainoa, joka on innostunut ostamaan pikkumiehelle lahjoja xD

Taas oli kamala puheripuli, ja olis vieläkin, mutta äidilliset velvollisuudet kutsuu. Haudi!